1. Avopuoliso ei peri automaattisesti mitään
Puolison kuollessa, on avio- ja avopuolisoilla merkittävä ero. Aviopuolison kuoleman jälkeen tehdään (ennen perinnönjakoa) ositus, jonka myötä päätetään puolisoiden välinen aviovarallisuusasema. Kun ositus on toimitettu, jaetaan perintö lakimääräisille perillisille. Aviopuoliso on perillisasemassa, jos kuolleella puolisolla ei ollut omia rintaperillisiä.
Avopuoliso sen sijaan ei ole lain silmissä perillisasemassa. Hän perii vain, jos hänen hyväkseen on tehty testamentti.
Jos kuolleella puolisolla oli rintaperillisiä, heille kuuluu lakiosa, joka on puolet heidän perintöosastaan. Eli rintaperillisten lakiosaoikeudesta johtuen, avopuoliso voi määrätä testamentilla vain puolesta määrästä omaisuuttaan.
2. Puolisovähennys ei pääsääntöisesti kuulu avopuolisolle
Jos aviopuoliso on perillisasemassa joko lakimääräisen perillisaseman tai testamentin perusteella, on hänellä oikeus 90 000 Euron suuruiseen puolisovähennykseen. Se otetaan automaattisesti huomioon verotuksessa ilman, että lesken täytyy sitä erikseen vaatia.
Avopuolisolla on sama oikeus vain, jos heillä on tai on ollut yhteinen lapsi tai jos he ovat aikaisemmin olleet avioliitossa keskenään ja asuneet yhteistaloudessa kuolinhetkellä.
3. Avopuoliso kuuluu pääsääntöisesti kalleimpaan veroluokkaan
Jos avopuoliso on perillisasemassa hänelle tehdyn testamentin ansiosta, hän maksaa perintöveroa kalleimman veroluokan eli perintöveroluokka 2:n mukaan.
Avopuoliso rinnastetaan perintöverotuksessa avioliiton mukaiseen lesken asemaan vain, jos he ovat olleet vainajan kanssa aikaisemmin naimisissa keskenään ja/tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Silloin avopuoliso maksaa perintöveroa edullisimman perintöveroluokan mukaan.
4. Lesken turvana oleva asumisoikeus ei kuulu avopuolisolle
Perintökaaren mukainen lesken vähimmäissuoja eli oikeus aviopuolison kuollessa pitää heidän yhteinen kotinsa jakamattomana hallinnassaan, kuuluu vain aviopuolisolle.
Jos puolisot haluavat saman turvan myös avopuolisolle, se täytyy mainita testamentissa. Ilman testamenttimääräystä, avopuolisolla ei ole asumisen turvaa.
5. Myös oikeus yhteisen kodin asuinirtamistoon täytyy määrätä testamentissa
Aviopuolisolla on puolison kuollessa oikeus pitää yhteisen kodin lisäksi myös kodin asuinirtaimisto jakamattomana hallinnassaan. Se on oikeus, jota ei edes rintaperillisten lakiosaoikeus voi vähentää.
Avopuolisolla ei ole tätä oikeutta automaattisesti. Jos avopuolisolle halutaan turvata oikeus myös asuinirtaimistoon, täytyy puolisoiden tehdä testamentti ja mieluiten niin, että siitä on testamentissa erikseen mainittu.
6. Lesken eläke ei kuulu avopuolisolle
Aviopuolisolla on yleensä oikeus saada lesken eläkettä puolison kuollessa. Lesken eläke on enimmillään jopa puolet vainajan elinaikanaan ansaitsemasta työeläkkeestä.
Avopuolisolla ei tätä oikeutta ole, joten hänen taloudellinen turva on syytä miettiä hyvissä ajoin elinaikana. Esimerkiksi henkivakuutukset ovat hyvä apuväline siihen. Henkivakuutusten edunsaajamäärys on nimittäin testamenttimääräykseen rinnastuva tahdonilmaisu.
Jos tarvitset asiantuntijan apua tai neuvoa esim. testamentin teossa, voin ilman muuta auttaa!
